Lähikissa

Pipsu

Ilmeeni on kieltämättä vähän pöljä, mutta se johtuu siitä, että kahden sekunnin päästä räpsäyksestä ampaisin iltavilliin. Yleensä olen krevittärellisen tyyni ja salaperäinen.

Lumia 920 12072013 014

Minä en tule syliin. Mutta minä olen lähellä.

Olen emännän yövahti. Nukun usein siellä emännän sängyn jalkopäässä; käyn yöllä tyynyllä katsomassa, hengittääkö emäntä;  siinä samalla lipaisen muutaman kerran ranteita, tuntuuko pulssi. Osaan tulla, mennä ja ilmestyä täysin äänettömästi; aamulla odotan kehräten ovenpielessä, että emäntä nousee palvelemaan meitä. Hyppään ja pusken polveen, kehrään, sanotaan huomenet.

Minut saa nostaa syliin ja silittää; kehrään kovasti, puskenkin,mutta minua ei saa kahlita; haluan hypätä heti pois, kun siltä tuntuu. En ole sylikissa, toistan! Olen rohkeampi vieraiden suhteen kuin Miiru – tulen katsomaan kävijöitä, mutta sopivalta etäisyydeltä.

Minua ei saa pussata. Kamalinta on, jos kuka tahansa ihminen  yrittää työntää naamaansa lähelleni tai hieroa nenäänsä turkkiini. Tuijotan tyrmistyneenä tuollaista tunkeilua ja vetäydyn niin kauas kuin pääsen. Meillä kreivittärillä on niin vaikeaa, pitää sietää tasavaltalaisten lääppimistä, huoh.  Minulle saa tietenkin varata audienssin ja suudella tassuani – en minä sitä kiellä!

Olen jossakin emännän liepeillä, kun hän touhuilee. Minä valvon ja opastan, vaikka se näyttääkin nukkumiselta. Kerron äänekkäästi ja monisanaisesti, jos minulla on asiaa – useimmiten joutuu huomauttamaan valjastelusta (rakastan, tahdon päivittäin ulos!) ja tietysti ruoka-ajoista. Kampautan itseni mielelläni, siitäkin joutuu välillä antamaan muikkaria. Aika hyvin emäntä hypähtää, kun suuni avaan.

Me ollaan emännän kanssa näihin järjestelyihin molemmat tyytyväisiä.

Pipsu

Ps. Ainoa poikkeus naaman tunkemisesta kiinni on, jos puhaltaa mahakarvoihin lämpöhenkäyksiä. Points!

Advertisements

11 kommenttia artikkeliin ”Lähikissa

  1. Yövahti ♥ Varmaan nukuttaa rauhallisesti ja hyvin, kun tietää että unta vahditaan. Meilläkin kyllä on yhteisöllistä nukkumista, mutta herätys käy aikalailla ronskimmin. Ja masuvillojen puhaltelukin kannattaa jättää pois, paitsi oikein aurinkoisina päivinä.

    Mutta että tassuja SAA kosketella! Meillä se on vähän kiellettyä. Ei kokonaan, mutta jonkin verran kiellettyä.

    • Oih,mutta siis vain pikainen tassusuudelma! Eiiiii mitään Suomi-filmien muiskuja!

      Kopsattiin tämä pohja yhdestä ohjekirjasta ja täydennettiin itse, mutta juuri näin:
      suutelija kumartuu kohti tervehdittävänsä tassua ja tämä puolestaan auttaa kohottamalla tassuaan ylös [No, en kyllä.]. Suudelma on kevyt, lyhyt ja äänetön – suutelija korkeintaan sipaisee huulillaan kreivitär Pipsu Pippurin tassunselkää.
      – Pipsu –

    • No niin, mää oon tällainen blondi, ja mulle sattuu tosi noloja kirjotusvirneitä.. Sorry Pipsu. PIPSU. eIkä mikään…. ♥ KissaKaramelli

      • Hih, älä välitä, mun emäntä tekee samaa. Se syynää hartaasti ja läheltä ruutua, tuleeko mun nimi oikein; joskus ei tuu 😃. Lepo vaan! – Joo, kissan pitää asettaa rajat taputtelulle ja semmoiselle. Näin on.
        – Pipsu –

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s