Pusukissa

Pusuttelija

Pusuttelija

Minä pusuttelen! Minusta on ihanaa pusuttaa emäntää. Istun aamulla tyynyllä sen vieressä ja pusutan, ruokatarkkailupisteessä ja pusutan, päivällä voin käydä ihan muuten vaan ylläripusutuksella ja illalla pusutan sen pois tietokoneelta. Mutta muita en pusuta!

Kukkulan kuningas

Kivikon kuningas

Minä ulkoilen maalla. Oooh, ihanaa tuoksutella ruohoja, hiiriä, kiviä, puita. Minä hurrrrmaannun ulkoilusta. Kivikko on mun rakkaus!

Sylikissa

Sylittelijä

Minä olen sylikissa. Kun 6 kiloa minua kävelee syliin, emäntä lopettaa muun työn ja keskittyy MINUUN!

Johtaja

Johtaja

Tarvitsen myös tilaa, olen Johtaja. Nukun yleensä muualla kuin emännän sängyn jalkopäässä, kreivitär hoitaa yövahdin. Mieluiten nukun toisessa huoneessa, siellä sohvalla tai nojatuolissa. En perusta yleensä emännän laittelemista ”kissansängyistä”, liian pientä minulle! Mutta aamulla minä herätän emännän, minulla on Auktoriteetti.

Tarkastaja

Tarkastaja

Valvon kreivittären kanssa emäntää. Työt pitää seurata ja tarkistaa, mitähän siitä muuten tulisi. Tuossakin piiraassa levittely oli epätasaista ja vadelmat oli jaettu epäsymmetrisesti piirakan eri puolille. Punaherukoita oli liikaa. Tsot!

Vesikissa

Lipittäjä

Minä juon painoni mukaisesti vettä per päivä. Minä yksinkertaisesti pidän vedestä ja lipittelen sitä päivän mittaan. Nam! MUTTA vain kantalasista. En suostu mihinkään lattiantasaisiin muovikippoihin, en edes poikkeusoloissa. Kreivitär on kanssani täysin samaa mieltä.

Olen myös traumakissa. Pelkään vieraita ihmisiä ja kovia ääniä – varsinkin kaupungissa. Jostakin syystä maalla minusta kuoriutuu aivan toinen kissa. Mutta siitä lisää toisen kerran.

Pussailkaa, puspus!

Miiru, johtaja ja mestaripusuttelija

Ps. Emäntä halusi  minun lisäävän, että minä eikä kreivitär ei kumpikaan tietenkään käydä pöydällä paitsi meidän luvallisella vesipöydällä. Miten lie tässä nyt yksi kerta lipsahtanut?  [Toim.huom.  Ja mitä emäntä ei työpäivänsä aikana näe, siitä ei jutustella sen enempää.]

Advertisements

8 kommenttia artikkeliin ”Pusukissa

    • Olenkin tainnut nähdä kuvan Helmin skoolista jossain tarinassa? Todella sopiva astia kissajohtajattarille ja – johtajille :-)!

      M &P ihan pennusta asti kieltäytyivät vedenjuonnista muovikupista. Sitten löytyi porsliinikuppi omaan rauhaansa ja se sopi, kunnes eräänä päivänä tajusin, että kumpikin käy juomassa kukkamaljakosta ja yöpöydän vesilasistani eli korkeista astioista. Siitä se lähti. Ensin saivat omat ”kristallilasinsa”, taas ok, mutta mariskoolit osoittautuivat tukevimmiksi. – Tunnustan, että maalla huijaan: ostin skoolien jäljitelmät a 4 € ja jännättiin, hyväksyykö kissat. Huh, läpi meni, käytössä ovat. Mutta skoolit eivät saa olla siis lattialla vaan korkealla paikalla. Tarkkaa!

  1. Meillä kissat pusuttelee vain toisiansa 😦

    Meilläkin on mariskooli juomakippona. Taannoin kävi vieras, joka tituleerasi noita porvariskissoiksi, kun juovat mariskoolista. Oikeastihan tähän kipporatkaisuun on syynä se, että Figo kaataa muut vesiastiat paitsi tuollaiset jalalliset. Eikä ole rajatonta valikoimaa jalallisia kuppeja.

  2. Minäkin olen talon pomo = kuningatar. Hyvä kun hoidat tarkastukset! Miks kaikilla on mariskooli käytössä, mutta minulla kuningattarella ei ole (pitäisikö minun tehdä asialle jotain)?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s