Emäntä halusi meille robokalan, koska se näytti kivalta jutulta. Hienosti mallia näyttivät ainakin Herra Harmaa ja neiti Ilona, Pepsi ja Max, Naukulan Sulo ja Kissaklaanin Rocky. Helle nitisti emännän lymyilemään pitkään maaseudun rauhassa, mutta lopulta kaupunkireissu tuli tehtyä ja kalat hankittua.
– Minä olen herrasmies. Vaikka emäntä keksisi mitä erikoista ruokaa tai lelun, kohteliaasti ainakin kokeilen. Tällä kertaa täytyy sanoa, että katsotaan uudestaan sitten syksymmällä. Nyt ei oikein jaksanut enempää liikahtaa, vaikka sievästi ne uivat, oikein sievästi.
Miiru
– Minä olen tarkka leluistani. Olen strategi, en hyppele tekohiirujen tai huiskan perässä tuosta vain, vaan pohdin siirtoni tarkkaan. Minua ei huijata tekohöyhenillä eikä vilkkuvaloilla. Mutta jos on kysymys vaaleanpunaisesta pallostani… <3, ei mitään rajaa rakkaudellani, puspuspus <3!
– Tämä robokala… Emäntä on semmoinen hellyttävä. Laittoi kalat uimaan kelpo vesikuppiin ja aina kun kumarruin juomaan, laine kasteli viikseni. Minun vedenjuontiani pieni aallokko ei kuitenkaan lannista, siinäpähän polskuttivat. Muistakaa tekin helteellä juoda vettä riittävästi!
Pipsu
Miksi nuo uivat uudessa juomakupissani?
Tämähän näyttää kuin olisin ottamassa kiinni pyrstöstä.
Vaan ei… Uskokaa, että minä juon nyt vettä.
Kissat kertovat 
Näillä helteillä ei voikaan juoda liikaa 😀
Totta, totta! Meillä on nykyisin ulkorapullakin sellainen jalallinen hedelmäkulho täynnä vettä, siitäkin lipaisen ohikulkiessani.
– Pipsu –
Ha! Ihan kuin meillä! Kiva juomakuppi, mutta kalat ei innosta virvelöimään sit juurikaan. Ehkä joku toinen päivä?
Jess, katottiin kohteliaasti, kun emäntä leikki niillä kaloilla. Saattaa olla, että kun nyt taas sisäkissaistutaan, tää kalannappaus alkaakin kiehtoa. Ans kattoo.
– Pipsu ja Miiru –
Se riippuu vähän päivästä.. Ehkä syyspimeällä se voisi olla kiinnostava leikki discovaloineen.
Totta! Meidän emäntä ripusti kalat narulle ja sanoi, ettei nyt helteellä yritä enempää leikittää meitä niillä. Mutta kunhan lokakuun illat alkavat…valot pois ja kalat uimaan!
– Pipsu ja Miiru –
Teilläkin on! Ei oo meillä vieläkään!
Mutta sitten sinä Pipsu juot tuolleen tassulla? Ei kai silleen, kun tassut kastuu?
Ei meilläkään olis, jos ei emäntä olis Paarman Herkkupala ja sen piti vääntäytyä kaupunkiin apteekkiin hakemaan jotakin, mikä auttais kutinaan. Samalla jaksoi mennä lelukauppaan :-o. Mutta ollaan kyllä Herra Harmaan linjoilla, että kalojen polskuttelu ei ollut kovin järisyttävä kokemus, ehkä sitten myöhemmin siihen tulee suurempi into.
– Pipsu ja Miiru –
Käpälä on minun myönnytykseni vesileikeille. Kieli ja toinen etukäpälä (tuntuisin olevan oikeatassuinen) on mielestäni kissalta riittävä panostus veden kanssa läträämiseen. Itse asiassa Miiru juo samalla tavalla, me ei oikein tiedetä, kumpi opetti tavan kummalle, mutta niin vaan hörpitään.
– Pipsu –
Helle on pehmittänyt emännän pään! Vasentassuinen piti olla!
Epistä! Meillä ei oo vieläkään noita kaloja! Jos me mennään juomalakkoon, ostaako mamma ne houkutellakseen meidätkin juomaan?
Aivan varmasti! Ja sitten katsotte samalla pyörein silmin teidän emäntää, ihan pieni miukaisu lisäksi = juoksujalkaa teidän mamma lähtee kauppaan 🐾!
– Pipsu ja Miiru –
Älkää menkö juomalakkoon! Silleen joutuu eläinlääkärille. Tai ainakin juotetaan ruiskulla kotona, jos ”vähällä” pääsee. Juokaa vettä!!
No mutta tulihan tossa teille sitten sopivan kokoinen vesikippo robokalojen kanssa 😉
…tässä ei ole jalkaa, emme voi oikeastaan hyväksyä tätä jatkuvaan käyttöön. Tämä menettelee näin helteillä, mutta tsoptsop, palataanpa kantalasien esteettiseen maailmaan.
– Kreivitär Pipsu –
Saitte kivan kala-altaan!
Täällä on jo menty juomalakkoon. Miten voi lopettaa juomisensa helteellä?! Ei siltikään ole tullut robofishiä, tuli vain lämmössä vähitellen sulava seitifish – ja pakkojuottoa ruiskulla.
Huiiii, ruisku O_O! Joisit nyt, sievä Mindy, vesi on tosi namia. Täällä emäntä on vähän harmistunut meidän kovin pienestä ruokamäärästä, mutta vettä me lipitetään.
– Pipsu ja Miiru –
Terveysvaikutteinen lelu näin helteillä:D
Joo, vesi on nam! Kissat möksötti autokyydissä eivätkä suostuneet matkalla juomaan yhtään matkavesiastiasta. No, kun päästiin kotiin, kumpikin marssi suoraan vesikupeilleen ja olivat närkästyneitä, kun helteessä tavaroita sisään raahaava emäntä ei ollut heti täyttänyt kuppeja. Tiukka vesilinja näillä kateilla ^.^!
hah haa mä kuolen nauruun…..toi robokala on siis niiiiin hyvä juttu oikeesti! meillä misu joskus katellu akvaariokaloja mut sen mielestä ne on jotenkin tylsiä. me ollaan luettu tänään blogia ja mä olen välillä nauranu ihan kippurassa ja välillä ollut tippa silmässä ku muistelin samalla sitä ku tulit meiltä pipsua ja miirua hakemaan….äsken piti hakea nenäliinat viereen….kuvat on niin hyviä ja aitoja ja upeita, siis korostan adjektiivia UPEITA koska kissat ovat mielettömät upeassa turkissa ja terveen ja hyvävointisen näköisiä, toisaalta onhan kyseessä johtaja, kreivitär ja the tirre. Me ollaan niin naurettu noita kissojen ilmeitä ja millä ihmeellä sä keksit niihin noita tekstejä…hah haa, sun pitäis miettiä jotain kirjailijan uraa!!!! tai toimittajan! paljon paljon terveisiä teille täältä nummelasta! Misu emo voi hyvin, juo vettä lattialla olevasta kupistaan, mutta kuppi on kyllä mun ainoo pentikin astia joten se kelpaa kuningattarelle. Lisäksi misu on hyväksynyt millan ja suostuu olemaan jopa millankin sylissä.
Kiitos paljon <3! Täällä on matkailtu takaisin kotiin ja kissat vähän möksöttää, kun ei pääse nyt ulos. Ihme kyllä, ruoka kelpasi nyt illalla :-o.
Oon aloitellut kirjoittaa Misun ja kumppaneiden tarinaa <3, ilman sinnikästä emoa, sinua ja teidän perhettä ei olis tätä blogia! Olen niin kiitollinen näistä kissoista <3!
Misuhan on tosi hienosti kotiutunut, kun hyppää Millan syliin! Kerro Pipsulta ja Miirulta terveisiä Misulle, että emolta tuli hyvät eväät elämään ja mainiota, että vesi maistuu sielläkin ^_~.
Pipsun ja Miirun Pirjo
Hauska robokala! Mikä se oikein on? Olen ihmetellytkin, kun Friedellä ja Figolla siitä puhutaan. Näyttää kyllä hauskalta!
Yksi paras kissojen leluista on pitkä heinä. Pitäisikö niitä säilöä talvea varten? 😉
Mainio idea, heinä, juu! Täällä on tikut (koivun/pajun/lepän/kirsikanoksat) suosikkeja, myös leikellyt sasliktikut (terävä osa pois roskiin) kelpaavat :-D.
– Pipsun ja Miirun Pirjo –