Illaksi kotiin

Emäntä tuli kotiin

Mun emäntä on KOTONA, pusssss!

Nimittäin emäntä. Sillä on ollut taas niitä leirihommia ja siksi me on nähty emäntää vain pikaisesti iltasella ennen kuin ollaan kaikki nukahdettu. Ruoka-,  vesi- ja siivouspalvelu on kyllä toiminut ja on itse kaivettu meidän lelut esiin ajanvietteeksi. Lattia on täynnä palloja ja hiiruja, ne on meidän lempileluja.

Nyt emäntä on taas saatavilla, hyrrrr, hyrrr!

Helle on hirmuinen. Täällä armeliaasti ukkosti yhtenä, siis yh-te-nä päivänä, eikä sen jälkeen ole alle +25 asteen päivälämpötiloja ollut. Emäntä on laittanut kotona kaikki säleverhot kiinni ja sen verran ristivetoa kuin on mahdollista, on me pärjätty. On juotu vettä ja ruoka on maistunut. Emäntä on edelleen ällistynyt, mistä nyt tuulee. Noh – ei kaikkea voida selittää ihmisille, huvittaa vaan syödä. Meidän ruokalistalla on kanaa, nyt ei oteta mitään kalahommeleita.

Siellä leirillä lapset askartelivat eläinaiheisen naamarin. Jokainen sai itse päättää, minkä tekee.
Arvatkaa, mikä oli suosikki…
Naamari 1

Naamari 2

Naamari 3
Naamari 4

– Minä pääsin iltalenkille. Peruskuvio on ovesta ulos, oikealle ja taas oikealle pitkin seinänviertä, pysähdys heinänsyöntiin ja sitten takapihalle. Siellä oli tämmöinen…. Koskaan en oo aiemmin nähnyt! Mitä sille olisi pitänyt tehdä?

Pipsu ja siili WP_20140801_026

– Minä puolestani tein emännälle  jäynän, mitäs on pitkiä päiviä poissa luotani. Mehän yleensä kuullaan, kun emäntä rymistelee sisälle – ei puhettakaan kissamaisesta sulokkuudesta ja notkeudesta, huoh – ja ollaan siinä oven luona heti tervehtimässä. Tänään vain Pipsu odotti emäntää. Pipsu sai hellyyssössötystä, silitystä, nameja, pusujakin yritettiin, mutta tietty osasi väistää.

– Tajusihan emäntä lopulta, että minä puutun. Se huuteli puolihuolimattomasti ”Miiru, Miiru”, mutta ei sen enempää ihmetellyt. Pipsulle avattiin kanapurkki ja taas mua huudeltiin. Sitten emäntä jo hieman huolestui ja kävi viisi varminta piilopaikkaani läpi. En ollut niissä! Emäntä alkoi sätkyyntyä ja tarkisti kaikki tuuletusikkunoiden verkot ja lasikkojen salvat – ei mikään rikki tai auki.

– Että sillä kohosi syke. Ääni voimistui ja se mietti kuumeisesti, olinko livahtanut aamulla auton lastaamisen aikana ulos. Pipsu kulki uskollisesti emännän kanssa taas mun piilopaikat läpi vaan edelleenkään en ollut niissä.

– Ja sitten minä tulin portaille.

WP_20140803_006

Njännjännjää, mulla on uusi piilopaikka, jota et tiijä…njännjännjää. Meenkin sinne, kun seuraavan kerran ajattelet ottaa mut autoon, njännjännjää. Tulin tähän vaan kertomaan.

Pitäkää tekin emännistänne ja isännistänne huolta ja antakaa niille välillä jännityssävärit!
Pipsu ja Miiru

Vielä tärkeä juttu! Emäntä ja me halutaan ONNITELLA Kattimanian asukkaita vuoden ikäisestä blogista. Siellä seikkailevat Kajsa, Devi ja henkilökunta. Käykääpäs kurkkaamassa, sillä siellä on  meneillään blogin synttäreiden kunniaksi juhla-arpajaiset (HUOM. kilpailuaika on pidentynyt) AINA 10.8. klo 21 saakka. Ja tattaraa: kaksi ihanaa palkintolaatikkoa odottamassa voittajiaan! Tässä esillä kisuille tarkoitettu paketti, vilkaisepas kuvaa klikkaamalla, mitä meille kaksijalkaisille on tarjolla :-).

Kissapaketti

 

Mainokset

15 kommenttia artikkeliin ”Illaksi kotiin

  1. Pepsi: Tosi hieno piilo sulla Miiru. Minäkin yritän keksiä aina uusia piiloja ja annan henkilökunnan etsiä kuumeisesti :-D. Max: Pipsu, mun emäntä on sanonut että se on siili ja siihen ei saa koskea ettei satu. Narraakohan se vain..

    • Hahaa! Eikö olekin hyvä harrastus? Ja sitten kun ne löytää meidät, ne on niin helpottuneita, että saadaan extrarapsuja, silitystä ja joskus jotain herkkuakin!
      – Miiru –
      Siili?! Hmmm, näkisköhän sen uudestaan? En ehtinyt kuin kauempaa nuuhkutella, kun emäntä vei jo mut pois.
      – Pipsu –

  2. Pipsu, mekin sanotaan, että oli ihan fiksua pysyä kaukana! Miirukin on ollut superfiksu piilopaikkansa kanssa, tollaset jäynät on kurittomille ihmisille ihan oikein!

    • Minäkään en tiedä, missä Miiru oli O.O?! Se siili jäi nyt kiinnostamaan mua – ei nähty tän illan valjastelussa, jospa huomenna…
      – Pipsu –
      Hahaa, totta! Mä oon vaan niin taitava!
      – Miiru –

  3. Tuonkaltaiset piilottelut aiheuttavat melkoista hätäännystä ihmisväelle! Ja sitä ylimääräistä sydämentykytystä. Myrsky kehottaa: Siilejä kannattaa vain katsoa -ei koskea.

  4. Mäkin oon nähnyt tuollaisen piikkikasan ulkoillessani ja mulla on samanlaiset valjaat ku sulla! 🙂

    • Hmmm, tämä siili onkin nyt semmoinen juttu, että minun pitää pyytää emäntää etsimään semmoinen uudestaan. Pikkuisen sain nuuhkutettua, mutta oiskos jännä vielä vähän lähempää nähdä? (Hih, just täällä loikkasin Miirun takaa ja sen häntä meni ihan pörhöön! Mitähän siilille tapahtuis…?)

      Pinkki on parhautta <3!
      – Pipsu –

  5. Hienot naamarit! Jännittävä piikikkään kohtaaminen myös. Mutta emännältä katoaminen se vasta jännää onkin. Katoaminen onnistuu mainiosti pienessäkin kodissa. Parasta on ilmaantuminen kaiken keskelle kuin olisi koko ajan ollut siinä.

    • Mutta nyt ei olla nähty siiliä :-(. Koetan tähystää tuolta meidän terassin telineeltä, jos Se vielä vierailisi meidän pihalla. Ois kiva tarkemmin nuuhkuttaa, mikä se oikein on. En ehkä paljoo koskis, mut jos vähän?
      – Pipsu –

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s