Hyvin tehty, Pipsuliini

Mun hiiri

Ensimmäinen emännälle näytille tuotu hiiri. Syöty emännän läsnäollessa, kehuessa ja kiitellessä.

Mainokset

16 kommenttia artikkeliin ”Hyvin tehty, Pipsuliini

    • Oon tarkka neito, ei mitään esteettisiä lipsauksia, vaikka ois kuinka nälkä tai metsästysinto päällä.

      Mun emäntä on sanonut, että siihen se vetää rajan, että ostais omaan pakastimeensa meille hiiruja ruuaksi – ei kuulemma vain kykene (burb), mutta jos tälleen elävänä ravintona saadaan itse kiinni, se sopii. En kyllä ehkä söis pakastehiirua?
      – Pipsu –

  1. Mä näin jonku tollasen hiiren viikonloppuna saaressa, mut en mä tajunnu, että sen ois voinu ottaa kiinni… Ihminen vaan naureskeli mulle kun en tajunnu, siinä se ois hiiri ollu ihan kosketusetäisyydellä…

    • Ei mekään viime vuonna aina tajuttu, et ois hiiruja tarjolla. Emäntä kutsui meitä hyönteissyöjiksi, kun rouskuteltiin heinäsirkkoja ja muita semmoisia ötököitä. Tänä keväänä enemmän alettiin tajuta metsästyksen päälle. Emäntä sanoo, että on opittu kissuutta lisää – todennäköisesti Tirren mallikin on vaikuttanut.
      – Pipsu ja Miiru –

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s