Minun kesäni, osa 2

Kesä 3
Huitukka ja poika oli taas täällä meillä osan kesää. Oikeestaan ei ole valittamista, koska niitten mukana tulee ihan hyviä raksuja – käyn välillä syömässä niiden lautasilta. Mulla on kyllä hyvät omatkin raksut, mutta mielenkiinnosta maistelen. Huitukan kanssa on otettu tuijotuskisaa, voitan aina. Siinä  saattaa olla kyllä ihan ainesta kunnon kissaksi, mutten tietenkään aio sitä sille tunnustaa. Katotaan nyt. Poika on rento, me nuuhkitaan välillä toistemme neniä, ja sitten matka jatkuu.  Poika on kyllä myös komea, ilo varttuneemmallekin kissansilmälle.

Mun oma emäntä on käynyt kuukausittain kotona. Se on ihan mahtavaa, vaikka ekaks mua pelottaa ne oudot tuoksut. Noin muuten oon paljon mun isännän kanssa, nukun lähellä, käyn saunapuut, kaivan perunat maasta ja istutaan iltaa ulkona puutarhatuoleissa. Siis toi istuminen, jos ei sada. Kaikki muu käy sateellakin.

Mun valinnat kuvaamaan mun kesää on tässä. Sain neljä kuva, koska olen Kuningatar ja iällisesti arvokkain. – Tirre –

Tirren kesä 2

Mun valtakuntaa ei horjuta huitukan ja pojan käynti; oon näiden mantujen Queen. Lekottelen missä lekottelen, tää on mun koti.

Kohtaaminen 1

Mun emäntä käy kotilomalla välillä. Eka päivä on jännä, en uskalla tulla kovin lähelle.

Kohtaaminen 3

Sitten kun tajuan, kukas tämä on, en väistykään enää pois. Tää on MUN emäntä <3! Nukun ihan lähellä, mieluiten tuossa rinnan tai jalkojen päällä, tarvittaessa voin käydä viereen nukkumaan. Mun emäntä ❤

Kohtaaminen 2

Meillä on emännän kanssa aina paljon juteltavaa. Pitää kummankin tankata varastoon silittelyä ja sylittelyä, niin jaksetaan niillä sitten seuraavaan käyntiin saakka.

Kesä 4

Kesäloma oli oikeaan aikaan ja ihan hyvän mittainen. Näin jälkikäteen ajatellen jopa minulle viileässä viihtyvälle alkukesän sateet ja kylmyys olivat kuitenkin vähän liian paljon. Jatkuva koleus sai nivelet särkemään, tarvittiin purkki tulehduskipulääkkeitä  ja elävä kissankarva (Pipsu)  lämmittämään öisin kipeitä jäseniä. Silti aamuisin oli mielekästä potkaista itsensä käyntiin ja tehdä kotitöitä. On palkitsevaa nähdä kättensä työn tulokset, kun työelämässä askaroi paljon sellaisen kanssa, jossa saavutuksen näkee vasta aikanaan, paljon myöhemmin.

Matot 2

Mattopyykillä. Aina kivaa puuhaa.

Kävin katsomassa äitiä hoitokodilla aina vuorollani. Lewyn kappale -tauti on vienyt jaloista liikuntakyvyn, ei  halvaannuttanut, mutta jalat eivät  toimi; äiti on vuoteeseen hoidettava. Parhaimpina hetkinä hän jaksaa olla pyörätuolissa, mutta voimavarat vaihtelevat päivittäin. Tavatessamme juteltiin, katsottiin yhdessä televisiota, sovitin käynnin aina niin, että syötin joko lounaan tai päivällisen.

Suru äidin voinnista riippuu jossakin syvällä lihaksissani; se ahdistaa, itkettää, tekee vihaiseksi ja avuttomaksi. Surun ja luopumisen kanssa on silti vain elettävä, annettava niiden tehdä työnsä. Kun sanon äidille, että mennään päivä vain ja hetki kerrallaan, sanon sen samalla itselleni.

Valmistelen äidin kotiloman omalta osaltani. Koetan tehdä äidille mieluisia ruokia, leivon ja kerään kukkasia pihamaalta maljakkoon. Kun sitten äitini, joka on tehnyt elämäntyönsä ruuan parissa, sanoo minulle ruokapöydässä: ”Tämä on hyvää. Kylläpäs olet osannut valmistaa maukasta ruokaa”, se on minulle niin suuriarvoista, että nieleskelen itkua.

Sappileikkaulkseni päivämäärä on tiedossa ja hankkiudun hammaslääkäriin.Hämmentävää kyllä, pääsen siksi kunnalliseen hammashoitoon ripeästi ja saan hammasremontin valmiiksi sopivasti ennen leikkausta. Muutama päivä ennen h-hetkeä tilaan vielä päivystysajan ja taaimmainen, särkevä hammas vedetään pois kokonaan. Haava ehtii parantua hyvin ennen leikkausta.

Kissat pääsevät hyvään hoitoon leikkaukseni ajaksi. Leikkaus on tähystysleikkaus, mutta tulee kuitenkin komplikaatioita, joten olen sairaalassa vähän pidempään. Kun olen kotiutunut, ajelemme muutaman päivä päästä kissojen kanssa taas maalle. Pidän kaksi taukoa ja kävelen pysähtymispaikalla – leikkaushaavoja särkee liika istuminen. Sairausloma on tarpeen – käytän koko ajan oikeasti toipumiseen. En tee rästitöitä, katso sähköposteja, järjestele kaappeja tai mitään tehokasta.

Kesä 2015

Kesä oli ajamista, sadetta, sappileikkaus, toipumista, töihinpaluuta. Onneksi elokuussa myös uskomattoman kauniita päiviä.

Kesän tärkeä oivallukseni liittyy Pipsuun. Hoitopaikassa ja eri vierailuilla huomasin, että Pipsu hakeutui silitettäväksi ja nauttti saadessaan olla ihmisten sylissä ja rapsuteltavana. Silmät puoliummessa Pipsu kehräsi ja ojensi kaulaansa paremmin  saataville. Hätkähdin siihen tosiasiaan, että olin laiminlyönyt itse Pipsun kanssa olemisen. Miiru  hakeutuu päivittäin  ahkerasti syliini, makaa tassut ojossa selällään iltaisin puolitoista tuntiakin siliteltävänä, tulee tarkkailemaan ruokapurkin avaamista sekä todella taitavasti osaa käydä anomassa iltanameja. Minä olin unohtanut antaa Pipsulle aikaa, silitystä ja rapsutusta – kyläpaikoissa Pipsu pääsi esiin, koska siellä Miiru oli arempi ja enemmän omissa oloissaan.

Kesän aikana korjasin käytöstäni. Olen tietoisesti viettänyt aikaa Pipsun kanssa, hakenut syliin, leikittänyt, silitellyt, kammannut turkkia. Nyt tilanne on korjaantunut niin, että sekä Miiru että Pipsu viettävät aikaa lähelläni, Pipsu ei joudu enää vetäytymään jonnekin syrjemmälle. Ja kun tulee vieraita, Pipsu tulee rohkeasti näytille ja sitä saa silitellä. Iso muutos  vaikkapa viime vuoteen verrattuna!

Sydämelliset kiitokset kaikista kannustavista kommenteista tuolla kesän postauksissa! Nyt olen saanut vastattuakin kommentteihin. Itselle on ollut ilo huomata, että voimat alkavat olla palautuneet ja tekemisen ilo on taas löytymässä.

♥ ♥ ♥ ♥ ♥

Niinkuin huomasitte, annettiin emännänkin kirjoittaa omasta kesästään.
Ja annettiin olla koneella ihan rauhassa, vaikka nyt on aamuyön tunnit menossa (03.55).
Eikö oltukin suopeita ja ymmärtäväisiä?!

Nukkukaa pitkät päiväunet, jos mahdollista! Me ainakin nukutaan.
-Pipsu ja Miiru –

Mainokset

17 kommenttia artikkeliin ”Minun kesäni, osa 2

    • Kiitos paljon. Tuntui, että kirjoittaminen avasi itselle tietä eteenpäin; jakaminen auttoi näkemään kokonaisuutta. Toivottavasti en taakoita teitä kanssakulkijoita; 🙂 koetan taas vivuta juttua sinne kissojen suuntaan.

    • Kiitos paljon. Olin yllättynyt itse, kuinka paljon kesästä kirjoittaminen auttoi itseä. Vaikka kuinka tietää jakamisen siunauksen, kaipa se välillä unohtuu elämän melskeissä. Nyt taas keveämmin jaloin eteenpäin.

      Tirre itse kehräisi turkkikehuista hillityn itsetietoisen tyytyväisenä, mutta näin avustavana henkilökuntana vahvistan, että sillä on kyllä ikäisekseen hyvä turkki. Ulkoan oleminen tekee sen, että turkki on villava, pehmeä ja keveän tuuhea.

      – Pirjo –

  1. Ihana postaus, niin kauniisti kerrottu!

    Teidän kesään on kyllä kuulunut monenmoista. Ihana Tirre kun huolehtii emännästään ♥
    Jaksamista sinulle ja vanhemmillesi sairauden kanssa ja itsellesi toipumista leikkauksesta! Voimia, voimia teille!

    • Lämmin kiitos! Täällä pakkaillaan taas autoa, kohtapuoliin tällä viikolla startataan matkaan. Omassa leikkauksesta toipumisessa huvittavinta on ollut navan luona olevan haavan paraneminen: 😀 ei saisi istua pitkiä aikoja vieläkään, haava paranee hitaammin kuin muut, kun housun nappi painaa haavaan. Eli hushus kävelemään!

      Tirre on kyllä ihana kissa <3!

    • Kiitos paljon! Kiitos kun jaksoitte lukea, pitkä sepustus oli. Mutta kieltämättä itselleni oli yllättävän voimaannuttavaa kirjoittaa kesä auki. Kohta on taas vierailupätkän valmistelut edessä, valoisin mielin kohti syksyä :-).

  2. Sinulla on ollu raskasta, mutta herkästi siitä kirjoitit. Jakaminen auttaa myös muita, sillä samanlaisia asioita tulee meille kaikille vastaan. Luopuminen on vaikeaa, ja niin tätä elämää. Ajatuksia sinulle!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s