Silmätippoja ja särkylääkkeitä

Miiru: Meillä on Haamukirjoittaja eikä me olla oikeasti täällä, siis kotona! Meillä on kaikki ihan huiskin haiskin. Meidät vietiin torstaina hoitoon, kun Emoinen palasi sairaalasta. Ja nyt Emoinen on sohvalla ja huutelee tätä kirjoitusta.

Emoinen on jo niin vanha, että siitä irtoilee osia, se on vähän jo niin kuin sen auto. Kun Emoinen ja Teye palasivat sunnuntaina Riihimäen kissanäyttelystä, Emoinen alkoi nähdä outoja kuvioita. Vaikka Teyen lauantainen diskaus viimeisestä kehästä vähän harmittikin, ei sen sentään pitäisi silmissä tanssia, mietti Emoinen.

Teye: Mua ei käpälöidä. Ei nyt vain huvittanut tulla näytille. Sain sunnuntaina vielä kuitenkin kahdesta kehästä nauhat. Seuraavan kerran Viialassa 10.7., riippuu fiiliksestä, juu nou. Rockrock.

Miiru: Kotiin päästyä Emoinen soitti päivystykseen, josta käskettiin tulla näytille. Lasiainen oli irtautumassa ja mahdollisesti repimässä reikiä verkkokalvoon. Oireet pahenivat ja tiistaina Emoinen vietti päivän Helsingissä silmäklinikan päivystyksessä. Keskiviikkona Emoinen soitettiin tulemaan leikattavaksi.

Pipsu: Emoinen sai paljon hyviä neuvoja. Koska emoinen ei saa nyt tehdä yhtään mitään, häntä neuvottiin antamaan kissat hoitoon. Vaikka Emoisesta on kurjaa, ettei kukaan tule kehräämään, silitettäväksi, pompi hänen päällään tai istu hänen naamalleen ja hänelle tulisi hirmuisen ikävä kaikkia meitä, neuvo oli silti järkevä. Me ollaan aivan  valtavan  hyvässä hoitopaikassa, täällä on ihan kaikkea: leveät ikkunalaudat, portaat, lattialämmitys, hyviä nukkupaikkoja, rucolaa, rapsutusta…

Teye: …ja höyheniä ja oksia, namnam!

Miiru: Naiset, hiljaa! Emoisella oli repeytynyt verkkokalvoon kaksi reikää, jotka saatiin laserilla paikattua. Nyt on viikon asentohoito, jonka aikana Emoisen täytyy maata paikallaan ja vaihtaa kyljeltä toiselle 30 minuutin välein. Silmätippoja laitetaan kahdeksan kertaa päivässä, särkylääkkeitä napsitaan tarpeen mukaan. Emoinen saa nauraa ja itkeä, laittaa kohtuullisesti tekstiviestejä, kuunnella paljon äänikirjoja sekä käyttää Haamukirjoittajaa. Hän muuten oppi maanmainiolta Sinikka Nopolalta, että aikuisella ihmisellä olisi syytä olla sarjapöytä. Emoisella ei (vielä) ole.

Teye: Söin pupun raksut.

Pipsu ja Miiru:Käyttäydy!

Teye: Mutta ne oli hyviä.

Miiru: Emoinen pahoittelee, että kun on ollut muutenkin pitkä blogitauko, hän ei edelleenkään pääse itse koneen ääreen lukemaan ja kommentoimaan, mutta toivottavasti asentohoidon jälkeen. Sairauslomaa on luvassa monta viikkoa. Niinpä me joudutaan kirjoittamaan tämä itse. Haamukirjoittaja vähän auttaa. Hetkittäin se Haamu vähän pelottaa meitä, mutta olen jo antanut sille veljellisen pusun.

Pipsu: Ja minä karvasin sen housut. Hyrhyr <3.

Teye: Mutta mua ei edes Haamu käpälöi!

Advertisements

26 kommenttia artikkeliin ”Silmätippoja ja särkylääkkeitä

  1. Johan teidän Emoisella on kaikenlaista! Vasta oli se mahajuttu ja nyt silmä! Hui kauheaa! Pikaista paranemista Emoiselle!

    Hyvä että teillä on hoitopaikka, vaikka siellä onkin Haamu. Haamu kyllä kuulostaa aika pelottavalle. Olkaa reippaita, hyrrrRRRrr purrRRRRrrrr

    • Me on nyt opittu, että Emoista pitää vartioida öisinkin, ettei se K-a-t-o-a. Nukutaan aina joku meistä sen lähellä. Saisi nyt pysyä kotona, vaikka ollaankin kiitollisia erinomaisista hoitopaikoistamme.
      – Pipsu –

      • No todella! Teidän Emoista kyllä sietääkin vahtia, se tuntuu katoavan ja menevän rikki aika helposti 😮 Onhan teillä vahtivuorot tasaisesti jaettu, ettei tule kenellekään ylirasitusta?

    • Kiitos! Emoinen kaipasi meitä kovin, ihmetteli aina kun olikin niin hiljaista eikä kukaan aamulla herättänyt :-(. Nyt kolmissa kissoin heti seiskan jälkeen ollaankin tönimässä ylös sängystä. Kevätvalo <3!
      – Miiru –

    • Hahahaa! Pupu oli vähän hämillään, kun sen raksut oli päätyä mulle. Mulla oli paaaaaaljon tutkimista kaikissa komeroissa ja laatikoissa. Emoinen ei suotta varoittanut, että minä olen salamannopea ja mukana kaikkialla ihmisten seurassa. Mutta mua ei oteta syliin!
      – Teye –

    • Kiitos, tulevana torstaina on ensimmäinen kontrolli, sitten taas tiedetään asioita eteenpäin. Kovin avutonta tämä yksisilmäisen elämä on, varovaista liikkumista. Onneksi on nämä nelivetoiset auttajat piristämässä :-).

    • Kiitos, malttia tarvitaan :-). Ei uskoisi, miten vaikeaa on suostua tähän ”tehottomuuteen”. Asioita voisi tehdä, mutta kun ei näe (hahmota, tarkenna) kunnolla. Sentään päivälepo kissain kera onnistuu ^.^!

  2. Teidän emoiselle tuntuu taphtuvan! Toivottavasti asentohoito auttaa ja toipuminen etenee vauhdikkaasti, jotta pääsette takaisin emoisen hoiviin.

  3. Oho! Kaikenlaista! Nyt emoiselle vaan lujasti paranemistoivotuksia, ja teille onnittelut kun ootte niin hyvässä hoidossa.

  4. Hyvä Emoinen! Lähetämme kaikki paljon lämpimiä tervehtymistoivotuksia ja toivomme totisesti, että Kissat pääsevät pian takaisin tallustelemaan emäntänsä päälle ja etenkin istahtamaan kasvoille. Terveisin Pirkko, Aukku, Aune ja Iitu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s