Valoa kohden

Täällä ollaan! Emoinen tihrustaa ruutua nyt jo 1,65 silmällä. Sormi ei edelleenkään osu ihan heti oikeaan näppäimeen, mutta hinku päästä koneelle on nyt jo suurempi kuin halu vältellä sirrittelystä mahdollisesti seuraavaa päänsärkyä. Yhtenäisen  kuvan ja syvyysnäön  vaillinaisuus on saanut Emoisen kaatamaan useamman kerran vettä pöytäliinalle lasin sijaan, levittämään voita leivän viereen, avaamaan ovea kahvan vierestä ja olemaan tosi tarkkana rappusia alaspäin mennessä. Koneella kirjoittaminen on noihin verrattuna vähemmän vaarallista, vaikka kirjoitusvirheiden tavallista suuriempi määrä hieman ärsyttääkin.

Leikkauksesta kahden viikon kuluttua olleessa kontrollissa  löydettiin toisestakin silmästä verkkokalvosta repeymät. Silmä laseroitiin samantien. Siinä kohden Emoisen nenä painui hetkeksi vedenpinnan alle, huoli ja harmi oli tosi kova. Nyt toisen kontrollin jälkeen mieli on paljon valoisampi, paraneminen  on edennyt hyvin, vaikka edelleen sairausloma jatkuu samoin kun tipoittelu, nyt enää kuusi kertaa päivässä.

Emoinen on tavattoman kiitollinen saamastaan lääkäri- ja ystäväavusta, kaikista kannustavista blogikommenteista  sekä tietysti näiden omien silkkitassujen terapeuttisesta läsnäolosta. Näön (vaikka osittaisenkin) menettämisen mahdollisuus oli pelottavaa. Tuli syvä kunnioitus kaikkia heitä kohtaan, jotka pysyvästi vammauduttuaan joutuvat opettelemaan uuden tavan toimia. Emoisen sairausaika on hetkellinen ja todennäköisesti silmät paranevat entiselleen, mutta toivottavasti tämä  kokemus on antanut taas enemmän ymmärrystä elämään ja lähimmäisten huomioimiseen.

Miiru: Meidän raksutkin on lennelleet pitkin lattioita, kun ei tuo aina ole osunut kaatamisissaan  lautasen kohdalle. Ja tänään sanoi ääneen, että pitääpä olla tarkkana saksien kanssa, että paloittelee kanankaulan eikä omaa sormeaan.
Teye: Mutta se on hyvä, että nyt ei leikellä kynsiä. Emoinen sanoo, että että ei vielä erota, varsinkaan  mun mustista tassuista, minkä verran olisi hyvä saada kynttä saksen terien väliin, saattaisi mennä nipsnaps koko kynsi. Ja ei ois sitten hyvä ollenkaan!
Pipsu: Mutta tänään multapa leikattiin neljä kynttä. Oon kuulemma rauhallisempi kuin Teye, niin mulla kokeiltiin, pystyykö Emoinen jo sihrustamaan kynttä, jos pidän tassun oikein pitkään paikallaan. Juu, neljännen kynnen jälkeen poistuin paikalta.

Miiru: Ollaan oltu Emoisen lähellä yötä päivää. Se hyvä puoli tässä sairastamisessa on ollut, että Emoinen on pysynyt kotona meidän kanssa.

Kevät 1

Taannoin oli aurinkoisia, lämpimiä päiviä. Emoisen pitää  varjella silmänsä vielä liialta auringonpaisteelta, niin me nautiskeltiin hänen puolestaan.

Kevät 2

Teye: Enkö ookin vähän niin kuin fsvin.. eiku vfisn… no se egyptiläinen juttu? Joo, oon.

Kevät 3

Pipsu: Me ei syödä noita tulppaaneita, haistellaan vain. Ja tuo väri korostaa mun kauniita silmiäni.

Kevät 4

Pipsu: Huomautan, että me emme ole liian hyvissä väleissä tuon Sähikäisen kanssa, mutta tässä meillä on yhteinen intressi, joka on keskinästä sähinää suurempi: ÖTÖKKÄ <3!

Pipsu: Me kuulemma valmistaudumme tulevaan Turun vierailuun. Minä ja Sähikäinen menemme sunnuntaina kissanäyttelyyn. Minä osallistun kotikissaluokkaan, Sähikäinen on ekaa kertaa ”Aikuinen”, juupa juu. Oispa kiva, jos tuutte katsomaan meitä, tervetuloa!

Pörriäisiä! Ruohoa! Tipusia! Kevät! Ilo!
– Pipsu, Teye ja Miiru –

Advertisements

20 kommenttia artikkeliin ”Valoa kohden

    • Oi, mukavaa, terveuloa! Juu, Emoinen värkkää parhaillaan näyttelyohjeiden mukaan lappuja, jotka pitää kiinnittää sitten meidän häkkeihin. Emoinen on hieman huolissaa, miten meidän häkit tulee, koska kissat on kuulemma jörjestetty roduittain häkkeihin. Todennäköisesti maut ja kotikissat eivät ole vierekkäin :´-(, joten Emoinen joutunee juoksemaan häkiltä toiselle (toivottavasti ei kuitenkaan :-)).
      Tapaamisiin!
      – Emoinen –

  1. Kuulostaapa hurjalta nuo teidän emoisen silmäjutut. Onneksi on kuitenkin menossa parempaan suuntaan jo!
    Punkku tulee sinne Turun näyttäytymiseen myös. Ihminen sanoo, että yleensä taitaa olla sentään mahdollista, että saman omistajan kissat rodusta huolimatta pääsee vierekkäisiin häkkeihin, toivottavasti täällä Turussakin niin ette joudu toisistanne eroon koko päiväks!

  2. Hirmu hyvin teidän ihminen on kuitenkin edistynyt kirjoittamaan vaikka kaikenlaista kakkaa onkin osunut tuulettimeen. Hienoo kun saitte blogiinne päivityksen! Toivottavasti niitä raksuja edelleen sataa sekä kuppiin että kupin viereen, silleen saa kaikest eniten!

    • Nameja ois voinut antaa enemmän, mutta siinä se ongelma vasta olikin, kun tuo Emoinen ei saanut namipusseja auki!!! Ei kuulemma nähnyt, missä ihmeessä se pussinsuun sulkijajuova oli ja lopulta hermostui ja heitti yrittämisen. Epistä!
      – Pipsu –

  3. kiva kuulla, että tervehtyminen on etenemään päin ja tsemppiä näytelmiin – varsinkin, jos katit on eri puolilla salia 🙂

    Ja katit heeei, raksuja on muutenkin ihan hyvä vähän metsästää eikä aina vaan syödä suoraan lautaselta 😉

    • Mitäh – etteikö olisi lautaselle tarjoilua o.o? Emme hyväksy. Meillä on yksi semmoinen raksuvimpain, josta pitää urkkia tassulla raksu, niin se saa riittää meidän urheiluksi.
      – Pipsu –

  4. Onpas teillä ollut ongelmia nyt, mutta onneksi Emoinen alkaa paranemaan! Hyvä kuulla teistä! Paljon aurinkoa ja onnellista yhdessäoloa teille! Niin ja ötököitä silloin tällöin kanssa (mutta ei niitä pistäviä!), se on mitä parasta yhdessä tekemistä.

    Onnea näyttelyksiin myös!

    • Heh, meidän näyttelemiset on vähän rauhaisat, kun Teye ilmoittaa, ettei osallistu kovin hälyisiin menoihin. Kun vielä yksi kerta saataisiin käytyä onnellisesti, niin sitten meille riittäisi ja alettaisiin pohtia sitä pentumaailmaa.

  5. Kova kevät teillä. Vaatinut hirrrveästi kärsivällisyyttä kaikilta. Vaikea edes kuvitella, millaista se on ollut. Onneksi on kissat, levollisuuden mestarit. Ja tietty Teye, ei-levollisuuden asiantuntija. Kaikkia tarvitaan!

    • Heh, niin totta tuo ei-levollisuus :-D! Mutta on ollut hyvä, että on silti aina yksi, joka tanssii ja leikkii, kun me muut vietämme arkista harmautta.
      Kiitos kannustuksesta, kieltämättä erilainen vuosi on ollut kuin mitä ajatteli. Mutta päivä kerrallaan mennään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s