Vierähtävät vuodet, mutta nyt täällä jälleen!

Meillä on ollut kaikenlaista sitten edellisen uuden vuoden toivotuksen. Emäntä sai silmänsä toimimaan, mutta sitten alkoikin tapahtua. Emäntä ajoi keväällä 2017 autonsa lunastuskuntoon rysäyttämällä metsään aivan naurettavan helpossa paikassa, mutta minkäs mahtoi. Siinä samassa rytäkässä Pipsun koppa vaurioitui ja Pipsu karkasi. Kissaa etsittiin siellä 100 km kotoa, täysin tuntemattomalla paikkakunnalla kaikin mahdollisin keinoin kolme viikkoa – ja löytyi! Vieläkin emäntää itkettää ilosta se jälleennäkeminen. Kolarissa emännän selkä vaurioitui eikä vieläkään ole oikein kunnossa. Kolarin ansiota muuten on, että someen silloin hieman nihkeästi suhtautunut emäntä oli pakotettu opettelemaan Facebookin käytön yhdessä vuorokaudessa. Oli valtavaa tajuta, kuinka paljon sitä kautta sai apua ja kannustusta kissan etsintään.

Emännän äiti kuoli alkuvuodesta 2018. Tuli hautajaiset ja perunkirjoitukset, monenlaisia asioita hoidettavaksi. Emännän isän molemmat lonkat operoitiin ja nykyisin kävely sujuu varsin hyvin. Pientä tasapainon hakemista on, mutta kävelykeppi auttaa.

Emäntä on jatkanut entisessä työssään, mutta jo aikaa ennen koronaa hän oli sopinut työnantajan kanssa etätöihin siirtymisestä. Siksi me muutettiin vuoden 2019 alussa emännän lapsuusmaisemiin takaisin. Nyt menee jo nämä kissareviirit ihan hyvin, mutta kyllä se alku oli, voi voi. Viisi Feliway-haihdutinta puksutti yötäpäivää huuruja, villasukalla vaihdettiin hajuja, oli herkkuja kahta puolta ovea, puhuttiin lempeästi. Ja välillä ei puhuttu lempeästi!

Yksi iso asia oli kesällä 2017 Amoksen syntymä. Teye-mamma maukulainen sai, kiitos sympaattisen Edfu-kollin, kaksi pentua, mutta toinen pikkuinen ei valitettavasti ollut elinkelpoinen ja sai eutanasian heti seuraavana päivänä. Amoksesta on kasvanut varsinainen vilpertti: erittäin vahvatahtoinen, oman tiensä kulkija, emännän seuralainen, mutta missään tapauksessa ei-koskaan-ikinä-milloinkaan sylikissa. Ei!

Laitetaanpas kuitenkin tällainen toinenkin söppänä ensitreffikuva Amoksesta. Suloinen poju se on, sanoo emäntä, vaikka luonnetta riittää.

Yksi kommentti artikkeliin ”Vierähtävät vuodet, mutta nyt täällä jälleen!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s