Sateen siunaus

Ennen kun helteet alkavat, emäntä pyysi kertomaan hänen yhden ison ilonaiheensa menneen viikon sateisista ja koleista päivistä. Emäntä on niin tyytyväinen meihin, koska olemme joka ilta kutsuttaessa tulleet tosi kiltisti ja nopeasti takaisin sisälle emmekä ole jääneet nauttimaan kesäöistä pellon pientareelle. Mahdollisen hellejakson aikana näin väistämättä tulee kuitenkin  tapahtumaan, että otamme lomasen ja vilvoittelemme yöt ojan ja kivikon ruohikossa. Emme lähde kauas, mutta ulkona on kivempi nukkua.

Pipsu: Oon nyt joka yö nukkunut emännän kanssa. En jaloissa, koska emäntä potkii ja kääntyilee, vaan kolmanneksen sängystä valloittaen.

Zzzzzz…zzzzzz

Miiru: Emäntä kutsuu mua Herra Herkkähipiäksi ja syystä. Minua ei yöllä potkita eikä tönitä. Whips ja vaihdan paikkaa sängystä pois. Tää kukkapöydän laatikko on tällä hetkellä ihan paras vaihtoehto, ei kukaan änkeä häiritsemään eikä herättelemään. Varmaan säälittävän ankean näköinen, mutta huom. tää on KIssan Valinta. Siis Mun Valinta.

Zzzzzzz…zzzzzzz

Kauniita unia!

– Pipsu ja Miiru –

Ulkoilun edut

Kuovi ja mustarastas on pitänyt aamuin illoin konserttia, hanhiparvi lensi töötötellen illansuussa kohti pohjoista. Tuomi koettaa saada oksiinsa lehtiä, pikkukäenrieskat sentään loistavat jo keltaisuuttaan nurmikolla. Sinivuokko hehkui päivällä auringon pilkistäessä esiin, viluiset valkovuokkojen nuput odottavat vielä aikaansa. (Ja kyllä :-), valkovuokot on tuotu sieltä emännän äidin lapsuuskodin raunioilta rajantakaisesta Karjalasta.)

Emäntä on nuuhkinut kevätilmaa, se rakastaa sulaneen maan tuoksua – me enemmänkin niitä ruohotupsuja siinä mullassa. On taas haluttu aina vain ulos. Se diili on pidetty, että yöksi tullaan sisälle nukkumaan.

Täällä ei ole kissanluukkua. Emäntä laski tänään, että kun hän laskee kolmea kissaa ulos ja sisälle päivän aikana, niin varmaan kolmisenkymmentä kertaa kävelee ovelle ja takaisin. Kai siinä jo aktiivisuusrannekekin kiittäisi?!

Tämä ruokakuva on nyt parin viikon takaa, mutta sillä saa kaksi kärpästä tässä. Ensiksikin, kun olemme paljon ulkona, syömme myös sopivasti emmekä nirsoile tarjottavien suhteen. Emäntä on tosi tyytyväinen niin ruokamääriin kuin mitä suostumme syömään. Toiseksi piti jo aiemmin esitellä nämä meidän Intian kupit, mutta sentään jo nyt… Tässä on meidän viikonlopun ruokatarjontaa, ei me arkena näin monenlaista saada. Eli oikealta ylhäältä kissanmaitoa ½ dl, lämmin keltuais-voinokareseos ja broilerinsydämiä. Lautasella oikealta naudanmaksaa, possunsydäntä, broileria ja nokare smetanaa.

(Pipsu: En syö possua enkä maksaa, yfffff.)

Lopuksi ulkoilun toinenkin suotuisa seuraus. Me nukutaan sikeästi läpi yön ja sitten virkeinä taas aamusta pinkaistaan ulos <3.

 Pipsu: To-pe välisenä yönä olin niin väsynyt, että en jaksanut asetella jalkojani täysin kissamaisen tyylikkyyden vaatimusten mukaan, otin freestylellä aamuyön tunteja. Nukuin emännän tyynyllä lattialla – ei häiritse emännän pyöriminen ja potkiminen, mutta silti olen lähellä.Ihanaa kevättä kaikille <3!
Pipsu ja Miiru