Haloo, haloo, kuuluuko?

-Pipsu.
– Mitäs pieni murunen, mitä kuuluu?
-Ollaan Miirun kanssa paljon ulkona. Meitä ei pelota yhtään, vaikka sataa tai tuulee, mennään vaan, nuuhkutellaan ja vaanitaan.
– Otteko syöneet hyvin?
-… mutku nameja sais olla enemmän.
– Eikun pitää syödä oikeeta ruokaa! Ei saa vaan karkkeja pyytää. Tirrekin syö oikeeta ruokaa.
– Koska sä tuut takas?
– Ootte n yt hetken aikaa siellä hoidossa, tuon sit jotain kivaa tuliaiseks.
– Tuo kana?
– No enkä tuo, mut jotain muuta kivaa. Puspus, pyydä Miiru puhelimeen.
**********
– Miiru.
– Ni mitäs ihana musukka, miten menee?
– Ihan kivaa, meillä on hieno ruohokuppikin. Miks et oo meiän kanssa nyt?
– Mulla on tää vuosittainen työreissu, tuun sit hakeen teidät.
– Sä oot ihan hunsvotti, et oo  vastannut blogin kommentteihin taikka käynyt muiden blogeissa kommentoimassa. Ne luulee pian, et me ollaan jossain poissa.
– Niin, oon pahoillani. Tässä menee nyt hetki,  mutta oon niin paljon kuulolla kun nettiyhteydet sallii. Ja sit kerron Kissaillaan-blogin paketista, sekin jäi tässä vauhdissa vielä odottamaan julkaisuaan. Mutta tulossa on!
– Tuo sit joku kana meille.
– No enkä tuo. Mistä te tuon nyt ootte keksineet?
– No mut jotain kivaa tuo.
– Joo, te ootte mulle tosi rakkaat. Sanokaa terveiset Tirrelle. Tirren emäntäkin pääsee pian kotihoitoon. Ja ootte nästisti sitten Tirren isännän kanssa, ette herätä liian aikaisin. Ja syötte, mitä tarjotaan.
– Joojoo. Pus!
– Puspus! Mun suloset mussukat ❤